10. Rakkautta ei tarvitse ansaita

Rakkauden ei kuulu olla repivää tai rikkovaa. Kirjoitin sen joskus itselleni muistutukseksi ylös. Asiat voivat olla kaikkea edellä mainituista, mutta rakkaus ei mielestäni koskaan saa olla sitä. 

Ei se tasapaksuakaan ole, tai helppoa. Se on jatkuvaa vuoropuhelua ja oppimista. Henkistä kasvua erikseen ja yhdessä. Tietoisesti ja tiedostamatta. Rakkaus on perusta, jonka päällä keskeneräisyys ja haavoittuvaisuus saavat olla olemassa. 

Rakkaus itseen on kaiken rakkauden perusta. Itsensä rakastamiselle ei saa asettaa ehtoja. Rakkauden tulee olla ehdotonta myös väsyneenä, pettyneenä ja surullisena. Oman sisäisen puheen on oltava arvostavaa ja hyväksyvää. Itseltään ei saa odottaa liikoja, eikä omaa arvoaan saa perustaa saavutusten varaan. Toisten hyväksynnän varjolla ei saa ohittaa itseään, vaikka rajojen asettaminen tuntuisi vaikealle. 

Olen ylpeä sanoessani, että osaan tänä päivänä rakastaa sitä ihmistä, joka olen. En ole itselleni näkymätön, vaan minulla on selkeät ääriviivat. En taistele itseäni vastaan, vaan kuljen itseni kanssa. Haluan huolehtia itsestäni, koska olen tärkeä.

Toisen ihmisen kanssa koetut eheyttävimmät ja vahvistavimmat kokemukseni liittyvät parisuhteen emotionaaliseen turvaan. Turvalliseen tilaan tuntea ja näyttää tunteet, ja olla silti rakastettu. Tilaan, jossa haluan sydämeni pohjasta osata rakastaa toista joka päivä paremmin. 

Pyyteetön rakkaus on opettanut minua ymmärtämään, että avaamalla itseäni, ja tekemällä selväksi rajani, olen vaikean ihmisen sijaan ihan vain näkyvä sellainen. Kun olen näkyvä, voin olla oikeasti aito. Kun olen aito, olen kykenevä kertomaan mitä perusturvallisuuden tunteeni vaatii. Kun uskallan kertoa sen, voin saada sen. Voin myös saada toisen kertomaan omansa.

Elän hyvin tunnepohjaisesti, ja olen hyväksynyt sen tavakseni katsoa maailmaa. Tunteet eivät kuitenkaan ole minä, vaikka ne tuntuvat sille. On helppoa hypätä tunteeseen, eikä lähteä selvittämään, mikä osa minusta ei tule nähdyksi, ja aiheuttaa vaikean tunteen. Kun itselleen ei selvitä totuutta tunteen takana, ei sitä voi selvittää toisellekaan. Tällöin tekee itsestään turvattoman sekä itselle, että toiselle. Tunteiden yliotteessa ego on se, joka pääsee nostamaan päätään. 

Parisuhteessa omaa egoa on ollut pakko katsoa silmiin, sillä sen takaa ei voi oikeasti olla näkyvä toiselle. En muista olleeni niin vastakkain egoni kanssa vielä aiemmin elämässä. Ilman ihmispeiliä on helppoa elää egosta käsin, ja ohittaa itseään.

Ego ei ole ylpeyttä, ilkeyttä tai totuutta. Se on suojamekanismi, ja luontainen osa jokaisen ihmisen matkaa. Egon taakse kätkeytyvät pelot ja uhkakuvat, joiden ei halua toteutuvan.

Uskon, että egolla on kaksi tapaa nousta esiin. Vetäytyminen tai hyökkäys, toistensa vastakohdat. Samanlaisten egojen haastaessaan toisiaan ei ole mahdollista päästä minkäänlaiseen lopputulemaan. Kaksi vetäytyvää egoa jättävät kaiken selvittämättä, siinä missä kaksi hyökkäävää egoa haluavat kuulla vain oman äänensä. Kaksi keskenään erilaista egoa saavat aikaan vasta-asetelman, jossa toinen talloo, ja toinen katoaa.

Jokaisen tulee työstää omaa egoaan. Elämän varrella siihen tarjoutuu tilaisuuksia monellakin saralla. Monien tilaisuuksien kohdalla on helpompaa toimia egon mukaisesti, kun katsoa peiliin ja myöntää, ettei osannut ilmaista sisintään aidosti. 

Elämällä egon otteessa, voi rakkaus näyttää helposti siltä, että se täytyy ansaita. Ottamalla vastuun oman egon oikuista voi huomata, että rakkaus tulee luokse. Kaikissa sen muodoissa.

<3:Jenna